Erityisperheet ovat muuttuneet sote-palveluiden asiakkaista palvelujärjestelmän palvelijoiksi

Palveluntuottajat eivät kuitenkaan usein tunnista palveluiden hausta ja käytöstä aiheutuvia tehtäviä, joita perheet joutuvat tekemään palveluita käyttääkseen, ilmenee tuoreesta väitöksestä. Lisäksi palveluiden käyttö hankaloittaa perheen arjen rytmin muodostumista heikentäen perheiden hyvinvointia.

Helsingin yliopistossa väittelevä Ulla Särkikangas on tutkinut erityisperheiden arkeen liittyvää runsasta ja pitkäkestoista sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Tutkimus osoittaa, että erityisperheillä voi olla vuosien aikana jopa kymmeniä lapsen tilanteesta johtuvia palveluita käytössään. Palveluiden hakeminen sekä niiden vuosia kestävä käyttö teettävät tutkimuksen mukaan perheiden arkeen paljon monimuotoista työtä, joita palveluntuottajat eivät tällä hetkellä joko tunnista tai huomioi osana palveluprosessiaan.

Perheet kokevat esimerkiksi palveluihin liittyvän tiedon etsinnän tiedon digitalisoitumisesta huolimatta työlääksi. Lisäksi hajallaan ja erilaisilla toimintamalleilla toimivat palvelut tekevät perheistä eräänlaisia tiedon arkistointi- ja postinjakelutoimistoja, joissa vanhemmat toimivat projektijohtajan roolissa.

- Erityisperheitä ei välttämättä tunnisteta. Perheet joutuvat usein itse selvittämään tarjolla olevat palvelut. Palveluiden käyttö aiheuttaa perheille monenlaisia tiedon- ja ajanhallintaan liittyviä tehtäviä, jotka piiloutuvat hajallaan toimivien palveluntuottajien näkökentän ulkopuolelle, Ulla Särkikangas toteaa. Lisäksi vanhemmat voivat joutua neuvomaan ja ohjaamaan ammattilaisia heidän omassa työssään ja ottavat näin tehdessään jopa työnjohtajan tai esimiehen roolin kuuluvia tehtäviä itselleen.

Lue koko uutinen STT:n sivuilta